Helmivuoren

Perla

2011 meillä oli koirankokoinen aukko elämässämme, kun olimme joutuneet luopumaan edellisvuonnea kultainennoutaja Nellistä.
 Agilityryhmässäni oli jonkinaikaa ollut Manta-aussie joka kaikinpuolin vaikutti kivalta koiralta. Tutustuin rotuun ja huomasin että niitähän löytyy täältä Kankaanpäästäkin monta koiraa. Agilitykisoissakin kurkin aina kun sellainen meni radalla.

 Pentuvälityksestä löysimme  Kariluodon A-pentueen ja laitoin Sarille viestiä, olisiko hänellä myydä tällaiselle noviisille  syntyvästä pentueesta koiraa. Ilmoittauduin myöhemmin Vantaalle agikisoihin ja kävimme samalla katsomassa pentuja, toinen tytöistä oli vapaa ja niin heinäkuussa meille muutti Kariluodon Aroviiriäinen, "Perla"

 Toinen koiramme Miina katseli päivä pari, josko tuo pikkuinen otus katoaisi jonnekin, mutta tajusi sitten sen jäävän ja otti sen hoiviinsa. Sen jälkeen ne ovat olleet ylimmät ystävät, ne kulkevat yhdessä Miina Miina ravaten ja Perla perässä loikkien.

 Meidän jo silloin 10-vuotias rauhallinen Viiru-kissamme  on myös opettanut Perlalle kuinka kissojen kanssa toimitaan, edelleen saatetaan pikkuisen kissaa leikillään ajaa takaa, mutta vain pikkuisen paimentaen, Viirua kun ei uskalla ottaa takajalasta kiinni pysäytystarkoituksessa kuten ensin isäntäväkeä, ja kun se kiellettiin niin sitten Miinaa.

Heti pienestä Perla kulki mukana kun  tutustuttiin toisiin koiriin, lehmiin, hevosiin, lapsiin,  polkupyöriin autoihin veteen ja kaikkeen mitä keksin mitä elämä pienelle työlle joskus toisi mukanaan. Niin saatiin  mukava koira joka rakastaa kaikkia ihmisiä ja hyväksyy muutkin koirat, kunhan ne eivät tule liian lähelle minua.
 Perla on mukava harrastuskaveri, joka on aina innokkaasti osallistumassa kaikkeen toimintaan, mutta rauhoittuu kun sen aika on.

 Olin luvannut Sarille että me tutustumme ja  harrastamme " kuninkuuslaji" agilityn lisäksi muitakin lajeja, niinpä matkasimme meidän seuran harjoituskentälle tutustumaan eri lajeihin.

Agility:
 Olen kouluttanut agilityä jo viimevuosituhannella ja kisannut molemmilla koirillani. Perla sytyyi agilityyn heti ja sen kanssa pitikin  oppia aivan erilaista ohjausta, oikeaa ajoitusta ja vauhtia, se kun menne pikkaisen nopeammin kun ohjaaja. Kisaura aloitettiin 1v 8kk iässä vuoden kulutua noustiin kakkosiin ja siitä hieman nopemmin kolmosiin.


toko:
 Tokon alkeita alettiin opetella myös melko nuorena, onneksi meillä seurassa on kokeneempia tokoilijoita jotka auttoivat meitä monin tavoin. Perla on nopea oppimaan, kunhan itse osaa olla johdonmukainen ja selkeä.  Kisoihin uskaltauduttiin pian toisen syntymäpäivän jälkeen minä olin kun seipään niellyt, mutta onneksi ensimmäisen kisan tuomari oli sympaattinen  Juha Kurtti joka sai rennolla otteella minut vapautumaan. Olemme hakeneet  kaikista luokista koularin ja nyt kisaamme EVL-luokassa, jonka korkkasinne ykköstuloksela helmikuussa raskauden jo hieman menoa haitaten.

haku:
 Hakuun tutustuin samana vuonna kun Perla muutti meille Miinan kanssa, Valitettavasti vaikka se oli varsinaisessa haussa todella lahjakas, niin se ei koskaan pääsisi kisaamaan koska ei ollut PK-lajinen. Opin kuitenkin sen kassa paljon perusasioita hausta, joita saatettiin opettaa suoraan Perlalle.  Miina ilmaisi haukkumalla, niin kuin Perlallekin aluksi opetettiin, mutta se ei kuitenkaan ollut riittävän röyhkeä haukkuakseen vierasta maalimiestä, joten se siirrettiin rullakoiraksi. Metsässä Perla juoksee innokkaasti etsien, ongelmana on lähinnä valeilmaisu, jos ei maalimiestä heti löydy. Viime kesänä uskaltauduimme vihdoin kisoihin ja kisasimme kaksi kertaa HK1:n

rally-toko:
 Koska viimevuonna tokokilpailujen säännöt muutuivat oli hieman haasteellista saada kisapaikkaa. Päätimme lähteä katsomaan kuinka meidän kävisi rally-tokossa. Tokopohjalta ja muutaman treenin ja koirakoutsin aussieyhdistyksen järjestämän koulutusviikonlopusta saaman kokemuksen jälkeen lähdimme ja innostus oli silloinkin kova kun saimme hienon tuloksen. Se antoi uskoa kisailla lisää ja viimevuonna kisasimme itsemme ensimmäisen voittajaluokan hyväksytyn tulokseen saakka.

Olemme treenanneet myös muutaman kerran jälkeä ja sekin sujuu, työ vain haittaa harrastuksia eikä kaikkia pysty treenaamaan